Modernit suunnistajat
Joensuun Normaalikoulussa on selvitetty iPadien gps-ominaisuuden mahdollisuuksia opetuskäytössä. Tabletit kädessään eri-ikäiset oppilaat ovat testanneet paikallishistorian oppimisympäristöjä.
Aamulla Joensuun normaalikoulun 8C-luokan oppilaat jakautuvat ryhmiin. Ryhmät saavat koululta laitteet ja he käyttävät HeiJoe-nimistä ilmaisohjelmaa. Opettajan huoneeseen kirjaudutaan koodilla ja nuoret valitsevat ja lataavat sieltä sovitun reitin.  Tällä kerralla se on Joensuun paikallishistoriaa yläkoululaisille. Matkaan lähdetään koulun aulasta. Tarkoituksena on, että oppilaat saavat perustietoa kaupunkinsa merkittävimmistä rakennuksista ja kulttuurihistoriasta seikkailullisin keinoin.
HeiJoe muuttaa iPadin navigaattoriksi. Se osoittaa nuolella suuntaa ja jäljellä olevaa matkaa. Reitillä on useita alueita, joiden tietosisällöt käsittävät erityyppisiä teemoja 1800-luvulta lähtien.
Muutamilla rasteilla luetaan tekstejä ja katsotaan vanhoja valokuvia, joillakin rasteilla oppilaat suorittavat rastinpitäjän antamia tehtäviä.
Jori-Ossi Perttu, Elli Raijas ja Joel Hélen pyöräilevät ja kävelevät ensimmäiselle rastille, kaupungintalolle. Sen pihamaalla aukeavat liitetiedostot, joista oppilaat lukevat rakennuksen suunnittelusta ja arkkitehti Eliel Saarisen elämästä. Tutkitaan vielä muutamaa vanhaa kuvaa ja alkaa opastus toiselle kohteelle, joka on yli sata vuotta vanha puutalokortteli.
Taitokorttelissa opettajaharjoittelija Katri Perho lukee menneisyyden rouvashenkilöksi pukeutuneena vanhaa sanomalehteä, vuoden 1917 Karjalatarta. Rastille saapuvilta oppilaita hän pyytää likinäköisenä lukuapua. Teksti on vanhaa fraktuuraa, artikkeli käsittelee Suomen itsenäistymistä.
-·Oppilaat käsittelevät historiallisessa ympäristössä Suomen historiaa ja ratkaisevat logiikkaa vaativaa tehtävää, tiivistää Perho rastin oppimistavoitteet.
Draamaopetus, jossa opettaja sukeltaa rooliin, auttaa oppilaita sisäistämään menneen ajan henkeä.
-·Toki tämänkaltainen opetus ei voi olla jokapäiväistä. Se on pikemminkin keino luoda vaihtelua ja rikkoa oppiaineiden melko keinotekoisia rajoja, Perho pohtii.

 

Katri Perhon luota oppilaat suunnistavat läheisen puiston Vapaudenpatsaalle. Sen tekstiin on piilotettu matemaattinen ongelma. Ratkaisun jälkeen ehditään vielä taidemuseoon, jossa ihaillaan Albert Edelfeldin kuvankaunista Virginie-maalausta. Omalle koululle ehditään vielä ennen seuraavan oppitunnin alkua.

Idean paikannustekniikan käytöstä opetuksessa keksi norssin historian ja yhteiskuntaopin lehtori Kimmo Kotro. Hän kertoo tutustuneensa hivenen geokätköilyyn. Siitä ei tullut harrastusta, mutta ajatus sijaintitietojen käytöstä opetuksessa jäi askarruttamaan.
-·Arvelin, että iPadeista on koodattavissa opetukseen sopivia navigaattoreita, koska paremmissa malleissa on kiinteänä gps-tuki.  Näin äänet sekä videot saataisiin opetuksen tueksi, kun nuoret lähtevät koulurakennuksen ulkopuolelle.

Mutta testaamista tarvittiin ja hän tarjosi ajatusta opiskelijoille harjoitustyön aiheeksi. Aineenopettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvassa syventävässä osioissa opiskelijoiden on toteutettava tavallisuudesta poikkeava ja uutta opetusmetodia hyödyntävä opetuskokeilu.

Kotron ehdotukseen tarttui Janne Artturi Heiskanen, joka ideoi iPadia hyödyntävän opetusreitin ja kehitteli sitä opiskelutovereidensa Katri Perhon sekä fysiikan ja matematiikan lehtori Lasse Erosen kanssa. Heiskanen näkee tämänkertaisen opetusradan myös pelinä.

-·Opetuspolkujen käyttäminen mahdollistaa ongelmanratkaisua sekä tutkivaa ja aktiivista oppimista, koska oppilaat ovat itse pelissä mukana päästäkseen eteenpäin, Heiskanen sanoo.
- Nyt puolentoista vuoden kehittelyn jälkeen opetukseen soveltuva iPad-navigaattori on totta. Se on tehty yhteistyössä matematiikan ja fysiikan lehtori, Lasse Erosen, kanssa. Meillä on ollut valtavaa apua paikkatietoratkaisuja kehittävästä yrityksestä, joka sijaitsee koulumme lähellä, Kotro iloitsee.

- Kymmeniä testireittejä on kuljettu ja ohjelman tekniikkaa on parannettu. Mutta nyt uskallan opettajana laittaa koululaiset luontoon turvallisesti, pohtii Eronen.
Heijoen käyttö matematiikan oppitunneilla on Erosen mukaan tuonut aivan uusia ulottuvuuksia matematiikan havainnollistamiseksi lähiympäristöstä ja samalla tarjonnut luonnollisen tavan integroida opiskelua yli oppiainerajojen. – Kun eräällä tuntirastilla määritettiin ohiajavien autojen nopeuksia, oppilaat kokivat samalla olevansa niin fysiikan ja matematiikan, mutta myös liikennekasvatuksen oppitunnilla.

Sekä yläkoulussa että lukiossa opettava Kotro näkee paikantimien opetuskäytössä monia hyviä puolia.
-·Gps:n hyötykäyttö ei ole oppiainesidonnaista. Se mahdollistaa ilmiöpohjaisen oppimisen, mikä tarkoittaa, että opetuksen pirstaleisuus pienenee samalla kun oppiaineiden integraatio kasvaa.
Oppimistilanteen vieminen luokkahuoneen ulkopuolelle ei ole Kotron mielestä itsetarkoitus.
-·Luokkahuoneessa opettaminen on tehokasta, mutta sen tueksi voidaan lisätä koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista. Oppiainesta voidaan havainnollistaa ja syventää, koska luonnosta tulee uudenlainen oppimisympäristö.
Kotron mukaan koulurakennusten ulkopuolella tapahtuvan opetuksen ongelmana on ollut, että aiemmin ei ole ollut helppoa välinettä, jolla opetus olisi ollut näppärästi toteutettavissa. Uusin tekniikka ratkaisee tämän ongelman. Kotro uskoo nykytekniikan toimivan myös oppimisen motivaattorina.
-·Tekniikka pitää vain valjastaa palvelemaan tärkeämpiä arvoja ja oppisisältöjä. Mielenkiintoinen laite voi edesauttaa päämäärien saavuttamisessa.